Syntymä

Olet siinä
hengitämme samaa ilmaa
samalla haluan pitää sinusta kiinni
ja pelkään suunnattomasti
pelkään etten riitä

Niin pieni
niin riippuvainen minusta
ei kukaan koskaan ole riippunut minusta
samalla ilahdun nähdessäni sinussa itseni
ja pelästyn puutteeni tarttuneen sinuun

Olethan minulle armollinen
lupaan yrittää parhaani
mutta aina se ei riitä
jo nyt pyydän sinulta anteeksi
en tule olemaan täydellinen.

Kaksi on tarpeen

Kaksi on tarpeen:
olla vahva ja tietoinen itsestään,
valmis puolustamaan itseään ja omiaan,
olla joustava ja herkkä,
nähdä vaihtoehdot,
rakentaa hauras sopu mieluummin kuin verinen riita.

Olla veli veljelle,
ystävä ystävälle,
jokaiselle avoin ja suora,
ja tuntea silti joka hetki
niin kuin ihoon piirrettynä
oman ruhtinaslääninsä rajat.

Lassi Nummi 1975

Kuule se mitä en sano

Älä hämäänny minusta.
Älä anna kasvojeni pettää itseäsi.
Sillä minulla on naamio, satoja naamioita,
naamioita joiden riisumista pelkään,
eikä mikään niistä ole minä.

Teeskentely on minulla verissä,
mutta älä mene halpaan.
Jumalan tähden, älä mene halpaan.
Minä annan vaikutelman varmuudesta,
että kaikki on aurinkoista ja tyyntä
sisälläni ja ympärilläni,
että olen itse luottamus ja aina tyyni,
että tunnen vedet ja seison ruorissa,
ja että en tarvitse ketään.

Mutta älä usko minua.
Minun pintani on sulava, mutta se on sulava naamio,
aina muuttuva ja aina salaava.
Sen alla on riittämättömyys.
Sen alla on sekaannus ja pelko ja yksinäisyys.

Mutta kätken sen. En tahdo kenenkään tietävän.
Kauhistun ajatusta heikkouteni ja pelkoni paljastumisesta.

Siksi luon hädissäni piilottavan naamion,

huolettoman ja hienostuneen julkisivun,

joka auttaa minua teeskentelemään,

suojautumaan katseelta joka tietää.


Mutta juuri se katse on minun vapahdukseni.

Minun ainoa toivoni ja tiedän sen.

Siis, jos sen jälkeen tulee hyväksyntä,
 jos sen jälkeen tulee rakkaus.

Vain se voi vapauttaa minut itseltäni,

omatekoisen vankilani omatekoisilta seiniltä,

muureilta joita niin huolellisesti pystytän.

Vain se voi vakuuttaa minut siitä mistä en voi itse vakuuttua,

että oikeasti olen jonkin arvoinen.
Mutta en kerro tätä. En uskalla.

Minä pelkään.

Minä pelkään, että katseesi jälkeen ei tule hyväksyntää,
 ei tule rakkautta.

Pelkään, että et välitä minusta ja naurat,

ja sinun naurusi surmaisi minut.

Pelkään, että syvällä olen ei-mitään ja ei-kukaan,

että huomaat sen ja kävelet pois.

Siis minä jatkan epätoivoista näyttelemistäni,

itsevarmuuden julkisivu ulkona
 ja vapiseva lapsi sisällä.

Niin alkaa tyhjyyttään kimaltelevien naamioiden paraati,

jossa elämäni on julkisivun seinä.


Puhun sulavalla äänellä joutavia pinnallisuuksia.

Kerron sinulle kaiken siitä, mikä ei merkitse mitään,

enkä mitään siitä, mikä on minulle kaikki,

en mitään siitä, mikä minussa itkee.


Kun siis olen keskellä omaa rutiiniani,

älä anna sanomisteni huijata itseäsi.

Kuuntele huolella ja yritä kuulla se mitä en sano,

mitä haluaisin pystyä sanomaan,

mitä minun olisi sanottava voidakseni elää,

mutta mitä en pysty sanomaan.

Minä en tahdo olla piilossa.

En pidä pinnallisista huijarien näytelmistä.

Haluan lakata näyttelemästä.

Haluan olla aito ja spontaani ja minä,

mutta sinun on autettava minua.


Sinun on ojennettava kätesi
, vaikka se olisi viimeinen asia, jota näytän haluavan.

Vain sinä voit pyyhkiä minun silmistäni pois
 tämän hengittävän ruumiin tyhjän tuijotuksen.

Vain sinä voit herättää minut eloon.

Aina kun olet ystävällinen ja hellä ja rohkaiseva,

joka kerta kun yrität ymmärtää vain siksi että välität,

siivet alkavat kasvaa minun sydämessäni,

hyvin pienet siivet,
 hyvin hauraat siivet,
 mutta siivet!


Sinulla on voima koskea minut tuntemaan
 ja sillä voit hengittää minuun elämää.

Haluan että tiedät sen.
Haluan sinun tietävän, kuinka tärkeä olet minulle,

kuinka sinä voit olla luoja - totisesti oikea luoja
sen ihmisen luoja joka minä olen,
 jos vain tahdot.


Vain sinä voit murtaa muurin jonka suojassa vapisen,

vain sinä voit riisua minun naamioni,

vain sinä voit vapauttaa minut kauhujen varjoista
 ja epävarmuudesta,
yksinäisestä vankilastani, 
jos valitset niin.

Valitse. Älä ohita minua. 
Se ei ole sinulle helppoa.
Pitkä arvottomuuden tuomio rakentaa vahvat seinät.


Mitä lähemmäs minua tulet,
 sitä sokeammin saatan iskeä takaisin.

Se on järjetöntä, mutta kirjaviisaudesta huolimatta
 minä olen järjetön usein.

Taistelen sitä vastaan, mitä odotan kaikkein eniten.

Mutta olen kuullut että rakkaus on vahvempi kuin vahva seinä,

ja siinä minun toivoni on.

Yritäthän purkaa noita seiniä
 vahvoin käsin
 mutta hellin käsin,

sillä lapsi tuntee niin herkästi.

Kuka minä olen, saatat kysyä?

Olen joku, jonka tunnet oikein hyvin.

Sillä olen jokainen mies jonka kohtaat

ja olen jokainen nainen jonka kohtaat.

Charles C. Finn 25-vuotiaana 1966, suom. Kotkansydän

2050

Olen tässä koska rakastan

tässä, koska minua rakastetaan

olemme tässä koska uskomme ja luotamme

minä sinuun ja sinä minuun

koska rakkaus on muutakin kuin tunne

rakkaus on pehmeä sänky

turva ja nautinto

vakaa ja luotettava

Olethan tässä vielä tuhannen vuoden päästä

lupaathan että kävellään käsikkäin vuonna 2050

lupaan että sinun kädestäsi en koskaan vedä kättäni pois

etkä sinä koskaan irrota otettasi, ethän.

Matkalaiset

Kaksi täydellistä ei sovi yhteen

kaksi valmista ei täydennä toisiaan

ollaan keskeneräisiä

ollaan jatkossakin.

Synapsit

Teoriassa tiedän ja osaan

mutta kun nämä tunteet

tulevat tielle

estävät ajattelemasta ja toimimasta

jankkaavat valheita ja typeryyksiä

huutavat yli järjen

Teoriassa olen valmis kaikkeen

mutta kun jokin iskee arkaan paikkaan

menen lukkoon

jähmetyn kiveksi tai heittäydyn pelleksi

en pysty seisomaan ryhdikkäänä

Teoriassa tunteet ja ajatukset ovat kemiaa

ja joskus muodostuu vääriä yhdistelmiä

jotain on liikaa tai liian vähän

mutta kemistikään ei hallitse itseään

kemia voittaa sen mitä sieluksi kutsutaan.

Toukokuu

Maailma heräsi

pohjoinen ja sen harmaat ihmiset

huomasin ympäristön elävän

ihmisten muuttuvan kilpaa luonnon kanssa

Taas odotus oli pitkä ja tuskainen

joka vuosi katkerampi

ja ihmiset epätoivoisempia

mutta ehkä valonaikakin on suloisempi

ehkä lämpöenergia säilyy

kestää kehossani kauemmin

ja valo

sen niin toivoisin loistavan sielussani pidempään

pimeimpään asti ja ylitsekin

Minä herään mutta hitaasti

olen arka

en uskalla heti uskoa

valo pysyy, lämpö säilyy

liian monta kertaa on pohjoinen pettänyt

antanut ymmärtää liikaa

nuolaista ennen kuin tipahtaa

Tänään uskalsin vähän

uskalsin sulkea silmät

ja aurinko pysyi

mutta tuuli muistutti koordinaateista

ajattelin lämmintä vettä

katselin nurmea rakkaudella

se on vihreämpi kuin eilen.

Pakahtua

Kävelin läpi aseman

purin hammasta

etten pomppisi ylös alas ja huutaisi ääneen

rakastan häntä

ja hän rakastaa minua

olisin halunnut tanssia

ja laulaa vaikken osaa

olisin halunnut kertoa kaikille

minulla on sinut!

Katri Ylander: Mansikkamäki

Heinä on haudannut mansikkamäen

näen vielä hänen juoksevan
kädessään leija ja kerä
tuulien perään

Ruusupensaan alla piilossa onnen hileet
hiljentyneet on talojen äänet
missä paljain jaloin juoksee hän nyt,
kun kylään tyhjentyvään
mä takaisin löydä en

Nyt, kun on täynnä jo huolia syli
päästävä yli
tahtoisin takaisin mansikkamäet
leijan ja hänet

Ruusupensaan alla piilossa onnen hileet
hiljentyneet on talojen äänet
missä paljain jaloin juoksee hän nyt,
kun kylään tyhjentyvään
en takaisin löydä
tähti ei johtanut pihakoivun luo

Paula Vesala

Kolmas nainen: Monta kertaa

Monta kertaa matkallaan

mies kumoon tuiskahtaa

monta kertaa luiskahtaa

sen sielu sijoiltaan

Kun ei muuhun suostu uskomaan

kuin uskomattomaan

kaikin keinoin tavoittaa

pakenevaa onneaan

Monta kertaa minäkin

tähtiä näin

monta kertaa hengessäni

jyrän alle jäin

kuivin suin kutistuin

opin kuinka paisuukaan

mies kun se kielen kolpakossa kostuttaa

Pauli Hanhiniemi

Lähtökohdat

 

Elämä on
epäreilua

Ihminen on
ristiriitainen

Maailma on
monimutkainen

Nämä ovat lähtökohdat
tervetuloa.
 

Virhe

 

Unohditko huolestua
taasko unohdit vihata, pelätä ja murehtia
unohditko olla onneton, kateellinen, tyytymätön?

Ei se mitään,
saat anteeksi.

 

 

Sekaisin

 

Talvi meni ohi
loppui ennen alkamistaan
en nähnyt hankia
en tuntenut pakkasta
en kokenut talviaurinkoa

Kevät tuli ennen aikojaan
valtasi talven reviirin
huijasi lintuja ja pajunkissoja
ilmaisi itseään vesisatein

Talvi oli voimaton hetken
saadakseen voimia juhannukseen
keskikesän juhlan varastaakseen

Keskikesä siirtyi elokuun alkuun
otti syksyn taskusta
paljasti auringon voiman

Syksy hyökkäsi myöhään
ei antanut periksi itsenäisyyspäivänäkään
joulunkin otti omakseen
röyhkeästi juoksi päin kevättä.

 

Vahva

Kun rakastaa niin että sattuu
sattuu pelko
menetyksen uhka
 
 Ihminen on hauras
rakkaus vahva.

Rakkaus II

Olen rakastunut mieheen jota rakastan
olen päättänyt rakastaa
rakastua en voi päättää
mutta toivon rakastuvani vielä monta kertaa
häneen jota olen päättänyt rakastaa
sillä kivikot ovat yhdentekeviä
kun intohimo säilyy
ja tunnen sen taas
rakastun.

Vuodenajat II

Olen neljä vuodenaikaa
syksyisin innostun
talvella masennun
keväisin herään
kesällä rakastun elämään
ja vuodenaikoja ajatellessani
taustalla soi Finlandia.

Kissa

Minä rakastan sinua
vintiö
silkkiturkkinen, viiksikäs hiiviskelijä
itsepäinen, salaperäinen, läheisyydenkipeä
pikkuilves, minileijona
kissa.

Kanssasi

Olen onnellinen
en olisi ilman sinua
olisin erilainen
katkerampi, kylmempi
olisin surullinen

Ilman sinua en olisi tässä
olisin kaukana unelmistani

Kanssasi elän hetkessä
ja samalla sata vuotta eteenpäin
onnea ei voi olla ilman turvaa
rakkaus, tämä rakkaus
tuntuu turvalliselta

Ilman sinua olisin toinen
olisin onneton, turvaton
olisin vasta alkumetreillä
matkalla kohti elämän tarkoitusta.