Muokattu Pauli Hanhiniemen sanoituksesta Me ollaan ne.
Sä olit hän joka kerran kohdattiin
Sä olit hän jota sattuma kuljetti
Sä olit hän joka, joka hurmasi
Olit hän joka, joka rakasti
Sä olit hän jota tuuli heitteli
Sä olit hän jonka yö kerran peitteli
Hän
Sä olit hän jolla syytä on huokailla
Jol' oli muistoja, kipua, kaipuuta
Sä olit hän joka luopui paljosta
Olit hän joka kosketti onnea
Sä olit hän jota tuuli heitteli
Sä olit hän jonka yö kerran peitteli
Hän
Jolle kaupunki hiljeni merkiksi
Jolle kaukana pilvissä välähti
Nähkää toisenne uskokaa todeksi se
Minkä näätte ja löytäkää toisenne nyt
maanantai 28. marraskuuta 2016
keskiviikko 16. marraskuuta 2016
Pikkuveli
Ilmestyit tänään vierelleni
tunsin sinut siinä
melkein näinkin
olit rauhallinen
lämmin ja
isoveli
Viime vuodet olin isosisko
vaikka en sellaiseksi syntynytkään
ikä on vain numeroita
se ei kerro viisaudesta
kokemuksesta tai rohkeudesta
En ollut viisaampi
enkä kokeneempi sinun maailmassasi
olin kokeneempi tässä maailmassa
johon sinä et sopinut
johon sinä et päässyt
Ehkä nyt voin olla taas pikkusisko
niin kuin silloin ennen
ennen pahaa
ennen huolta, tuskaa ja ahdistusta
Jatkathan kanssani
olethan vierelläni edelleen
ethän koskaan lähde pois.
tiistai 15. marraskuuta 2016
Taivas
Missä ikinä oletkin nyt
paitsi kuvissa ja muistoissa
toivon ja uskon
luulen jopa tietäväni
olet paremmassa paikassa
Siellä ei ole lukkoja
et pelkää etkä jännitä
pystyt ilmaisemaan tunteesi
itkemäänkin
saat levätä, saat riehua
saat aloittaa puhtaalta pöydältä
Siellä saat olla oma itsesi
löydät oman tiesi
puhkeat kukkaan
rakastat elämää
Siellä ei ole pahuutta
vain kauneutta, hyvyyttä
aitoa ymmärrystä
kunnioitusta, arvostusta
Siellä missä olet nyt
veljeni
unelmasi toteutuvat.
lauantai 12. marraskuuta 2016
Ikävä
Koskaan en ole tuntenut tällaista ikävää
itken sitä etten tapaa sinua enää koskaan
tässä maailmassa ainakaan
tässä pahassa, rumassa, teeskentelyn maailmassa
Tapaan sinut vielä
mutta siihen tuntuu olevan ikuisuus
ikuisuus siihen että pääsen halaamaan sinua
kertomaan elämästäni ja kuulemaan ajatuksiasi
näkemään hymysi ja tuikkeen silmissäsi
pelleilemään kanssasi
Tiesithän kuinka paljon rakastan
kuinka paljon välitän ja kannan huolta
tiedäthän kuinka paljon ikävöin
tiedäthän että ymmärrän ja hyväksyn
Minä tiedän kuinka paljon rakastit
kuinka paljon välitit ja huolehdit
kuinka paljon tiesit ja ymmärsit.
Veljeni
Jos voitaisiin aloittaa alusta
olisit vasta pieni
tiedettäisiin enemmän
osattaisiin auttaa
Jos voitaisiin palata siihen
kun leikittiin junaradalla
etkä halunnut hypätä kiskoille
kun suurin huolesi oli hattivatti
Jos voitaisiin palata ajassa taaksepäin
pelastaa sinut.
Sampo Taisto Veikka
Tämä maailma ei ollut sinua varten
olit liian hyvä tänne
missä ei selviydy hyväksymättä pahuutta
Olit vain oma itsesi
liian vilpitön ja aito
kykenemätön teeskentelemään
Pelkäsit liikaa
välitit ja huolehdit liikaa
vaadit liikaa itseltäsi ja muilta
Tämä maailma ei ollut sinua varten.
Suru
Ahdistuksen takana on tunne
elämäni ensimmäinen
oikea, suuri, syvä
suru
Se puristaa sydäntä
painaa keuhkot lyttyyn
kuivattaa suun
sattuu vatsaan
Suru pakottaa minut liikkumaan
ja jähmettää paikalleen
tyhjentää pään
ja täyttää sen muistoilla
Vaihtoehtoja ei ole
mikään ei vie sitä pois
kukaan ei tuo häntä takaisin
Samaan aikaan hän on poissa
ja kiinni minussa
ikuisesti ja joka hetki.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)