sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Hanko



Hangen alla asuu aavekaupunki
auringossa ihanuutta
kesällä elossa enemmän kuin Helsinki

Täällä purjelaivat lipuvat täynnä rakastuneita

Kävelen paratiisin lämpimillä, autioilla kaduilla
tuulenvire hiuksissa
laulan

Näen rapistuneen maalipinnan matalissa majoissa
sitruunapiirasta suussa maistan
savunhajua sieraimissa
näen meren horisontin tyynen

Olen kotona

Täällä saan mitä tarvitsen
se on
rauha rakastaa.


PMMP: Pariterapiaa



Sulla on ylitöitä ja pää on kipeä
kun riittää tekosyitä, niin ei vain lipeä
Sun ei tee ikinä mieli
muhun koske et millään

Kai tiedät hyvin, mihin tällainen johtaakaan
vain tyttöporukalla laivalla Tallinnaan
Mä vedän hillityt perseet
raahaan jonkun mun hyttiin

Kiireesti terapiaan että en petä sua
nyt se tutkitutetaan, mikset sä haluu mua
ei riitä yks kerta vuodessa jos on ihan terve

Mä en aio erota
koska en vaan halua
mutta täytyy puhua

Hymisee vastapäätä ymmärtäväinen suu
kyselee molemmilta: "Miltä teistä tuntuu?"
ja sitten kumpikin pohtii, missä menikään pieleen

Sua painaa yt-suma, lapsuus ja vanhemmuus
Ei mä en ole ruma, nyt on vain vaihe uus
otetaan kädestä kiinni, vähän katsellaan silmiin

Enhän voi olla vielä niin vastenmielinen
ainakin vaatteet päällä oon hyvännäköinen
ja turhan takia taas illalla pukeudun pitsiin

Yksityissektorilla on melko kallista
saan antidepressantit varmuuden varalta
jos vaikka masennus piilee, kun oon kova ja viilee

Ne tekee diagnoosin, että sua ahdistaa
saat oikein sairauslomaa
minä en mitään saa
ja kohta rahat on loppu, pantu lekurin taskuun

Nyt sut on lomautettu, rupesit ryyppäämään
miksen vaan ollut hiljaa, pettänyt menemään
Mikään ei ikinä muuttuis
jos ei tietäis, ei suuttuis 

Paula Vesala ja Mira Luoti

Harha



Voit kuvitella
miltä maistuu sitruuna kun olet syönyt greippiä
miltä näyttää auringonlasku kun olet nähnyt sen nousevan
miltä tuntuu jättää kun olet tullut jätetyksi

Voit aavistaa
miltä maistuu korvapuusti kun olet syönyt voisilmäpullan
miltä näyttää leskenlehti kun olet nähnyt voikukan
miltä tuntuu lyödä kun olet tullut lyödyksi

Et voi tietää
ymmärtää.


Hunajaa



Käännyn kyljelleni ja kuvittelen
olet lakanoissa
hunajainen tahmeus ihollani
hiki joka tuoksuu
lemmen maku suussani

Tänään en tahdo peseytyä.


perjantai 18. huhtikuuta 2014

Runous



Runollisuus leijuu kaikkialla
kauneus on kokijan mielessä
katsojan korvissa maiseman soinnut
rytmi syntyy sydämessä
verisuonissa on äänien kuohuttava
kosketuksen ihon läpi kuljettava

Ei runo ole paperilla
mustina viivoina valkoisella
sävyinä ja muotoina se on sinussa.