maanantai 28. heinäkuuta 2014

Afrodite



Näin eilen afroditen
maailman täydellisimmät muodot
haltioitunut katseeni paljastui varmaan
en saanut silmiäni irti
iho oli silkkistä suklaata
selkä kutsuvasti kaarella
melkein kuin minua varten.


Kolmas nainen: Talot ja tienhaarat



Nämä talot ja tienhaarat
pellot ja huoltoasemat
joskus on kuin omistaisin ne
ne on jääneet kuviksi mun verkkokalvoille
majapaikat ja kapakat
ihmiskohtaloista surkeimmat
joskus luulen eläneeni ne
ne aamut maistuu suussa karvaalle

En aina tiedä kuka mä oon
saati miten tätä elämää eletään
kun tuun luokses, tuunko kotiin vai asuntoon
minne jään, jos ylipäätään jään

Pieneenkin tarinaan
monta mutkaa kohtalo saa mahtumaan
sivulauseistaan
yksi oon ja pyydän lue se uudestaan

Pauli Hanhiniemi


lauantai 12. heinäkuuta 2014

Ikävä



Rakastan niin paljon
ikävöin, kaipaan, janoan
jos mikä niin kosketus aiheuttaa riippuvuutta
on pakko purkaa tunne johonkin
sanoiksi paperille
kosketukseksi yksinäiseksi

Näen sinut, tunnen ihosi
ei tarvitse edes sulkea silmiä
en halua muita
haluan sinut
heikkoutesi ja vahvuutesi
kaiken kattaa rakkautesi.


Köyhyys



Kun verhoja ei ole
ripustetaan ikkunaan pyyhe
kun pyyhettä ei ole
kuivataan hiukset lakanaan
lakanan voi jättää pois
patjaa ei tarvita jos on sohva
sohvan voi korvata tuolilla
tuoli on turha jos on lattia
hyvällä säällä ei tarvita lattiaa
huonolla säällä voi mennä uimaan.


Ole




Älä anna itsesi valua hukkaan.


Kolmas nainen: Hetki



Hetken hetki kestää
ei hetkeekään enempää
hetkee ei voi estää
sitä ei voi venyttää

Se on täynnä kummaa taikaa
se huumaa ja juovuttaa
jättää rintaan kaipauksen
josta eroon pääse en

Hetken hetki kestää
ei hetkeekään enempää
vaikka varautuisi
se silti yllättää

Se pilkkaa komentajaa
tulee jos on tullakseen
ei sääli odottavaa
sen jättää oottaan edelleen

Kerro minne mennään
mitä mennään tekemään
oota vähän aikaa
koetan selvittää mun pään

Hetken hetki kestää
ei hetkeekään enempää
hetkee ei voi estää
sitä ei voi venyttää

Se vihaa ylpeyttä
se nöyrää naruttaa
karttaa teoriaa
lempii sattumaa

Se on täynnä kummaa taikaa
se huumaa ja juovuttaa
jättää rintaan kaipauksen
tiedän olen elänyt sen
olen elänyt sen.

Pauli Hanhiniemi