tiistai 25. helmikuuta 2014

Vuokko Hovatta: Liaani



Hämärään, tiheään,
villiin lehtivihreään sidon sinun jalkasi,
peitän sinun silmäsi niin et enää pääse lähtemään

Olen liaani, julma liaani

ja suljen sinut syliini,
kiedon sinut sisääni vailla omaatuntoa

Olen liaani, julma liaani
ja kiemurtelen hihaasi,
ripustaudun ihoosi täynnä paratiisin lintuja

Elämään entiseen katsot niin kuin sateeseen,
joka jääksi kohmettuu,
johon lapsi liukastuu etkä edes tahdo vapauteen

Hajoaa musta maa,
päivä yöhön sukeltaa,
kisko irti käteni,
kiellä rakkauteni niin voit olla vapaa viimeinkin

Elämään entiseen palaat niin kuin sateeseen,
joka sinut parantaa

Minut jätä keinumaan
minut jätä ilmaan keinumaan

Aulikki Oksanen
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti