Aika II

On voikukat joista tehdään seppeleitä
järvessä voisi lillua koko päivän
ja päivästä toiseen
on tikkukirjaimet ja kaunokirjoitus
sekä niiden lomassa kirkonrotta

Kohta sääriin sattuu öisin
on vääränvärinen tukka ja ruma naama
ihastumisen huuma jota rakkaudeksi luulee
on aika ymmärtää maailman pahuus

Sitten on kolmekymmentä neliötä
haaveita enemmän kuin muistoja
on päänsärky ja sunnuntaisin jääkaappi tyhjä
edellisenä iltana vieras hiki vasten ihoa

Jossain vaiheessa on itsetehty makaronilaatikko
aika mennä terapiaan tai olla menemättä
on kaksi viivaa ja pahoinvointi
nainen jakautuu kahteen osaan

Siitä alkaa luotijunaelämä
viikot ilman päiviä
on käytösnumerot ja kasvatuskeskustelut
pimeässä tuhiseva teini
hän tuntee niin paljon enemmän ja voimakkaammin

Sen jälkeen on jotain
en tiedä
niin kauas en osaa vielä kuvitella.