maanantai 5. toukokuuta 2014

Pari



Ahmin heitä katseellani
punaiset hiukset ja musta parta
kaksi kaunista, täydellistä yhdessä
magneettikenttä hehkuu välissä
jokaisen yksityiskohdan
kaikki painan mieleeni

Sitten kasvot painuu alas
hän katsoo maahan
katsoo kunnes läikät kasvoilta katoaa
hätäännyn, pelästyn
mitä tämä on

Käsi kaartuu hänen harteilleen
parta ja poski kohtaavat
suru ei jää yksin
kaksin se on helpompi kantaa

En haluaisi nousta pois
voisin katsoa heitä ikuisuuden
säilyttää illuusion
josta tarpeeksi kauan jos kiinni pitää
se todeksi muuttuu
ilman katsetta pysyy.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti