torstai 29. toukokuuta 2014

Tehosekoitin: Hetken tie on kevyt



Mä tunnen sinut pikkusisko,
me vaikka vasta kohdattiin.
Niin monin kasvoin ennenkin
sä vierelläni maannut oot.

Takkuiset hiukset rinnoillasi,
aamuyön utu silmissä.
Kuin lihaksi ois tulleet
kasteiset niityt, unen laaksot.

Kun yössä yksin vaeltaa,
voi kaltaisensa kohdata
ja hetken tie on kevyt kaksin kulkea.
Ei etäisyys, ei vuodetkaan,
ei mikään meitä erota,
kun hetken vain sut pitää saan
ja unohtaa.

Kun unessasi pikkusisko
kuupurrellasi purjehdit
ja aamutähti otsalla
astelet yön laitoja.

Sateiset saaret lännen äären,
kirsikankukat Japanin.
Niin etelä ja pohjoinen
kaikki meitä varten on.

Ikuisuus, yksi huokaus vain
yksi yö kuin koko elämä.
Tuoksussasi keväät tuhannet.

Otto Grundström


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti