Minä
en soita sinulle
vedoten
mukakiireisiini
ja
itselleni uskottelen,
että
sinulla on
yhtä
kiire.
En
kutsu sinua kylään,
kun
kuvittelen
olevani
liian väsyksissä,
vaikka
tiedän, että
se
piristäisi
meitä
kumpaakin.
Unohdan
laittaa sinulle
sähköpostia
tai edes
pienen
tekstiviestin,
kun
pyörin niin kiinnostuneena
oman
napani ympärillä.
Ja
mietin, että
kyllä
sinä ymmärrät.
Ja
ymmärräthän sinä,
olethan
ystäväni.
Korulauseittakin
tiedät,
että
välitän.
Niin
kuin minä tiedän,
että
sinäkin välität.
Anne Saari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti