Kaksi lensi
yli käenpesän,
minä sekä
hän,
jonka
häkistänsä ulos pelasin.
Oli siivet
vielä maassa, mutta näin sen elävän,
kun sen
sivupeilin sulat selasin.
Oltiin
Bonnie ja Clyde sekä Jekyll ja Hyde,
ja me
rehvasteltiin mitä vähän rahvasteltiin.
Oltiin
itsenäisii, oltiin toisissa kii
ja me
napojamme tutkittiin ja kosketeltiin.
Siinä kesä
meni kolisten, ja rakastuttiin.
Sitten löit
sä luukkusi kiinni.
Kävin
klubeissa ja pubeissa ja sinua mä hain,
olit
oksaltani puhalettu pyy.
Oli kesä
ihan liki, mutta lunta tuli vain.
Minne
flygasit ja mikä oli syy?
Oon
teinipoikasi kirjeineen,
ne suudelmin
sinetöin.
Sun vuokses
outoja vielä teen ja haasteet muut mitätöin
ja töin
tuskin töihin edes meen.
Meni talvi
rokulissa,
minä kesää
jonotin,
mutta jono
kulki liian hitaasti.
Tuli liian
pitkä katko - käenpesän romutin,
tomutin sen
kaipuun totaalisesti.
Voitit
rantatyttökilpailun,
ja kuvan
otti hän,
joka häkistä
sut ulos hätisti.
Sainpa
satasen mä kuvasta ja muiston elävän:
olet siinä
alasti ja nätisti.
Kaksi lensi
yli käenpesän
minä sekä
hän.
Voitit
rantatyttöskaban,
minä muiston
pysyvän:
olet siinä
alasti ja nätisti.
Heikki
Harma (Hector)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti