Keikkuva
kevät tuo tullessaan valon
ulos,
ympärille
ja
kun suljen silmät
tunnen
kuinka se imeytyy ihoon
luihin
ja ytimiin niin kuin pakkanen
mutta
lempeämmin, rakastavasti
aurinko
imee minusta mustan
antaa
tunteen valon värisen
Puoli
vuotta parhaimmillaan
ilo,
nauru, huolettomuus
sieluuni tallennan linnunlaulua
kuin karhu kalaa vatsaansa
että
jaksaisimme molemmat pitkän, synkän yli
Kun
kevät voittaa talven
lakkaa
keikkumisensa ja asettuu aloilleen
minä
ihminen lähden lentoon
keikun
etelätuulessa
laulan
lintujen kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti