Paniikkiahdistus

Silmät seisoo päässä

pimeässä huoneessa

kalenteri painaa harteilla ja jahtaa mielessä

maailma on läpimätä

Haluan yhtä

teen toista

vatsassa painaa sementtikupla

Hän ei parane koskaan

päässäni jyskyttää lääkärin sanat

psyyke, psyyken, psyykenlääkkeet

en halua

Mutta jos se on tie paratiisiin

jos voisinkin sen tietää

Päivästä toiseen

joka tunti, joka sekunti

pidätän henkeä

haukon ilmaa kuin viimeistä päivää

en pysty rauhoittumaan

rentoutumaan

Se ei tahdo tulla ulos

kaikki asiat mielessäni

kuin epämuodostunut hirviö

yrittää syödä minut elävältä

On puoliyö

maanisuus ja masennus samassa hetkessä

tässä päässä

En halua enää sairastaa

reipasta ja iloista on mukava esittää

mutta elämä juoksee karkuun

ja minä juoksen elämää karkuun

en tiedä kumpaa

jompaakumpaa

Jos olisi joku jonka kanssa

kun maailmassa ei olisi pahuutta

sotia ja köyhyyttä

julmuutta

Sitten

sitten voisin elää

olla onnellinen

kun kaikille riittäisi tai kukaan ei himoitsisi

kun saisin olla rauhassa

voisin uskoa hyvään yöhön ja huomeneen.